Pelaaminen on mukavaa

Pelaaminen on mukavaa ja virkistävää puuhaa. Itse asiassa pelaaminen on aina ollut todella suosittua kaikenikäisten ihmisten keskuudessa. Erilaisia korttipelejä ja lautapelejä on pelattu jo kauan, sillä ensimmäinen maininta pelikorteista on jo muinoin Aasiasta 1000-luvulta. Euroopassa korttipelejä on historiallisen tiedon mukaan pelattu ensimmäisen kerran 1300–1400 lukujen taitteessa. Yleisesti pelit jaetaan korttipeleihin, lautapeleihin, tietokone- ja videopeleihin sekä

roolipeleihin.

Perinteisten lauta- ja korttipelien osuus on viime vuosina vähentynyt, mutta kyseisillä peleillä on yhä omat kannattajansa. Itse asiassa perinteiset lautapelit, kuten Afrikan Tähti ovat tekemässä paluuta ja ovat itse asiassa suosittu joululahja eri ikäisten keskuudessa.

Tietokonepelit ja rahapelaaminen verkossa ovat pitkään olleet päällimmäinen puheenaihe sellaisten henkilöiden keskuudessa, jotka ovat halunneet tuoda mahdollisia pelaamisen negatiivisia puolia esiin. Kuitenkin sekä yksittäisten pelaajien kokemuksen mukaan, että ammattiihmisten suulla sanottuna, pelaamisesta voi olla paljon enemmän hyötyä kuin haittaa.

Pelaamisen hyödyt

• Pelaaminen kehittää sorminäppäryyttä, jonka lisäksi henkilön refleksit nopeutuvat ja kehittyvät
• Pelaaminen kehittää sosiaalisia taitoja ja sen kautta voi oppia tehokasta viestintää sekä saada itselleen uusia ystäviä
• Pelaaminen voi hyödyttää myöskin taloudellisesti, vaikka ei pelaisikaan niin sanottuja rahapelejä verkossa, jotka puolestaan lasketaan uhkapeleiksi. Taloudellinen hyöty voi näkyä esimerkiksi erilaisina sponsorituotteina tai jopa rahana, jota taitava pelaaja voi ansaita muun muassa Esports -pelien avulla.
• Pelaaminen kehittää koordinaatiokykyä, ja sosiaalisissa peleissä nuori voi oppia tärkeitä yhteistyötaitoja
• Pelaaminen kehittää kielitaitoa, sillä useimmat pelit toimivat englannin kielellä
• Pelaaminen on mukava irtiotto arkeen niin aikuisilla kuin lapsillakin

Miten pelata järkevästi?

Jokainen voi asettaa itselleen aikataulun, jonka mukaan päivittäin tai viikoittain pelaa. Pienten lasten puolesta tuon aikataulun voivat laatia vanhemmat ja pitää muistaa, että jos säännöistä joskus lipsutaan, se ei suinkaan ole katastrofi. Johdon seinästä vetäminen lapsen tai nuoren pelatessa, ei ole järkevää. Kyseinen toimenpide voi pahimmillaan tulehduttaa lapsen ja vanhemman välisen yhteydenpidon ja rikkoa luottamuksen toista kohtaan. Lapselle voi järkevästi selittää, että pelaamista voi jatkaa sitten taas huomenna tai vaikkapa vielä läksyjenteon tai harrastusten jälkeen. Pelaaminen on osa monen henkilön arkea, joten luonnollisesti sillä on oma paikkansa useimpien elämässä.

Pelata voi tietenkin silloin, kun se itselle parhaiten sopii. Kuitenkin aivan myöhään illalla, pelaaminen ja kirkas näyttöruudun välke voivat haitata nukahtamista. Tiettyjen sääntöjen avulla pelaamisesta voi jopa tulla entistä mukavampaa sekä pelaajalle itselleen, että esimerkiksi lasten vanhemmille.

Oppimispelit

Verkossa on tarjolla runsaasti muun muassa erilaisia oppimispelejä. Oppimispelit on suunnattu yleisesti lapsille ja nuorille, mutta niitä on olemassa myös aikuisväestön käyttöön. Maahanmuuttajille kielitaidon oppiminen on tärkeä, ja suomen kieltä voi oppia kätevästi myös pelaamisen lomassa. Pelimarkkinoilla on olemassa jo muutamia maahanmuuttajille suunnattuja pelejä, joiden avulla henkilö saa tietoa uudesta kohdemaasta, sen kulttuurista, palveluista, asumisesta, terveydenhoidosta ja yleisesti yhteiskunnan tarjoamista mahdollisuuksista.

Pelien avulla voi myös perinteisen ajanvietteen lisäksi jumpata, oppia tekemään herkullista ruokaa, autoremontteja tai upeita käsitöitä. Lyhyesti sanottuna, pelejä on tarjolla jokaiseen makuun, joiden joukosta on helppoa poimia ne itseään eniten kiinnostavimmat vaihtoehdot. Pelaamiseen kannattaa siis perehtyä ja hankkia itselleen nopean nettiyhteyden lisäksi toimiva tietokone, kuten

laadukas ja edullinen imac, joka tekee pelaamisesta entistäkin mukavampaa.